Suomi syttyi satokausiajatteluun


04.10.2016

Satokausi- eli sesonkiajattelu oli Suomesta kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta nyt se on tehnyt vahvan paluun. Yksi iso askel otettiin tasan vuosi sitten, kun S-ryhmä ja Satokausikalenteri päättivät yhdessä nostaa satokauden parhaat kasvikset esiin Prismoissa ja S-marketeissa.

Tulokset ovat vakuuttavia. Kasvisten kokonaismyynti on kasvanut vuoden aikana 12 miljoonaa kiloa.

– Ilahduttavinta on kuitenkin se, että suomalaiset ovat uskaltautuneet tomaatti- ja kurkkulinjalta uusien kasvisten pariin. Harva olisi vuosi sitten uskonut, että kuukauden hittituotteiksi nousevat sellaiset kasvikset kuin keltajuuri, papaija tai nauris, valikoimajohtaja Antti Oksa SOK:lta kertoo.

Vuoden varrella eniten myyntiään kasvattaneiden kuukauden satokausituotteiden lista näyttää seuraavalta:

  1. Vesimeloni (Suomi)
  2.  Keltajuuri (Suomi)
  3.  Aprikoosi (Ranska)
  4. Raitajuuri (Suomi)
  5. Papaija (Ecuador/Brasilia)
  6. Kurpitsa (Suomi)
  7. Latva-artisokka (Espanja)
  8. Nauris (Suomi)
  9. Mustajuuri (Hollanti)
  10. Punakaali (Suomi)

Samat kasvikset eivät kuitenkaan innosta kaikkia suomalaisia. Kun kasvisten kulutusdata laitettiin alueellisesti nippuun, löytyi listalta yllättäviä eroja.

– Kasvismyyntimme on kasvanut koko Suomessa mutta se, mikä satokausikasviksista on missäkin päin innostanut, vaihtelee. Etelässä ostettiin härkäpapua muuta maata enemmän, Keski-Suomessa kiinnosti kesäkurpitsa ja pohjoisessa kaupaksi kävivät makeat Sweet Nectar rypäleet. Itä-länsi-akselilla lännessä maistuivat herneet ja idässä avomaan kurkut, Antti Oksa listaa.

Kiinnostus kasviksia kohtaan kiihtyy

Kasvisten terveysvaikutukset tunnetaan ja niiden kulutus on pidempään ollut pienessä kasvussa. Nyt voidaan puhua jo kasvisbuumista ja megatrendistä.

– On hienoa nähdä, miten kiinnostus kasviksiin kasvaa. Suosituimpien kasvisten listalta löytyy juureksia, hedelmiä, vihanneksia, kaaleja sekä papuja. Tänä kesänä saatiin ruokakauppoihin monta uutta tuttavuutta ja lisää on tulossa. Toki tuontihedelmille on tilaa ruokapöydissämme, mutta kotimaisen tarjonnan monipuolistuminen rikastuttaa kotimaista ruoantuotantoa, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula sanoo.

Oksan ja Karjulan mukaan työ suomalaisten kasvisten kulutuksen lisäämiseksi on vasta hyvässä alussa.

– Meillä on vielä matkaa ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta ja näyttää lupaavasti siltä, että syömme silloin parempaa ruokaa kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Suunta on ainakin selvä, kaksikko hehkuttaa.